Kiteen Vapaaseurakunta

Kun vapaakirkollinen liike tuli Suomeen 1800-luvun lopulla, löysi se hyvin pian tiensä pääkaupunki-seudulta ja Pohjanmaalta näin syrjäiseen paikkaan, kuin Kiteelle ja sen ympäristö pitäjiin. Ensimmäiset uskoontulleet, vapaakirkollisen opin mukaisen uskon näkemyksen omaksuneet uskovat löytyivät näiltä seuduilta jo 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pioneerityön tekivät alkuvuosikymmeninä k.o. liikkeessä käytännössä olleet naisevankelistat. Hengellisen työkutsun saaneet nuoret naiset liikkuivat enimmäkseen kaksin. He kulkivat jalan, talvella suksin. Menivät taloihin ja pyysivät saada pitää hengellisen kokouksen. Luvan saatuaan lähtivät ilmoittamaan naapureille illalla olevasta tilaisuudesta. Monet heistä soittivat kitaraa, joilla yhteislaulutkin säestettiin. Jos seuratalossa oltiin suopeita puhujia kohtaan, saivat he yösijankin seuratalosta. Usein tytöt kuitenkin joutuivat etsimään yösijan kaukaakin. "Vakituinen" asunto oli alueen kaupungissa vapaakirkon omistamassa kiinteistössä. Se oli pieni huone, piirimajaksi kutsuttu, 6-7 henkeä varten tarkoitettu. Kun sitten paikkakunnalla tuli ihmisiä uskoon, kutsuttiin sinne vapaakirkkoon kuuluvia miespuhujia ja järjestettiin suurempia tilaisuuksia. Kesällä ulkoilma-kokoukset ja latoseurat olivat hyvin tavallisia. Niihin saattoi tulla väkeä satamäärin.

Kiteen vap.srk. on alunperin kuulunut seurakuntapiirinä Viipurin, myöhemmin Sortavalan rekisteröityyn seurakuntaan. Siihen kuului jäseniä Ruskealan, Uukuniemen ja Kiteen kunnista. Evankelistoista ensimmäiset ja pitkäaikaisemmin työskennelleet olivat Ida Pale`n, Lyyli Kallio (myöhemmin Liukku), Olga Sivula, Martta Mäkelä, Irja Valkonen, Iida Anttila. Pitkän päivätyön tehnyt paikkakuntalainen puutarhurievankelista Anni Happonen. Hänestä Iina Karttunen kirjoitti mm. näin. "Eihän se joulukaan tule, jos ei Anni Happonen kule. Hän Jouluaaton kun kotiin tuo, nuoret ja vanhat saa seimen luo." Yhdeksännen vuosisadan ensimmäiset miespuhujat olivat Vilho Honkanen, Matti Saarinen, Tuomo Huuhtanen, Aatu Varonen, Yrjö Mikkonen ja 1920-luvulla Henrik Piiparinen. Tietenkin myös monia muita.

 

Liikennöitsijä Kalle Möttöä ei voi sivuuttaa puhuttaessa Kiteen vap.seurakunnasta. Hän kuului jo nuorena Kumurin srk. piirinä toimineeseen seurakuntaan. Kun hän sitten sodan jälkeen Sortavalan siirtolaisena asettui Kiteelle, vakinaistui työ säännölliseksi ja hän valloitti kuulijat ja herätyksiä syntyi. Hän oli uhrivalmis, hänen autonsa palvelivat kyytipoikina vuosikausia, kuljettaen kokousväkeä seuratmonipuoliseksi. Lahjakkaana musiikkimiehenä ja loistavana puhujana,upiin. Hänen aloitteestaan alkoivat Kiteen juhlat 1949. Ne kulkivatkin "Mötön juhlien" nimellä vielä Kalle Mötön kuoleman (1975) jälkeenkin. Vilho Rantanen "kuului kalustoon" näiden juhlien puhujana. Kymmenet muut vapaakirkon puhujat ovat olleet näiden juhlien puhuvaisten luettelossa. Eeli Jokisesta S. Salmensaareen asti. Alkuvuosikymmenien vastuunkantajista mainittakoon Ruskealasta Lauri Karhisen ja Mötön perheet, Uukuniemeltä Vehnävaarantalon Antti Kostamo ja Kiteeltä Antti Hakulisen ja Liukun talot Rokkalasta sekä Iina Karttusen isännöimä talo Niinikummusta ja Strandenin talo Muljulasta. Monia muitakin toki oli.. Vakinainen, päätoiminen työntekijä saatiin Kiteelle, kun Allan Gröngvist perheineen asettui asumaan srk. omistamaan kiinteistöön 1970-luvun alussa. Kokoukset alkoivat säännöllisesti kirkon tiloissa, kerho- ja nuorisotyötä vakinaistettiin, alkoi myös leiritoiminta. Mainita sopii, että Kiteen ensimmäinen lasten päiväkoti toimi Gröngvistien perustamana useita vuosia, ennen kuin kunnalliset päiväkodit Kiteelle perustettiin.

Niissä tiloissa pyörii nykyisin hyvin suosittu kirpputori lähetystyön tukemiseksi. Allan Gröngvistin lisäksi seurakunnassamme on ollut työntekijöinä mm. Kalevi Riikonen, Bob Abspoel, Raija Maksimainen, ja Olavi Huovinen. Seurakunnassamme on nykyisin n.60 jäsentä.